Emuu. Yhteiskuntataiteellinen retrospektio koostuu Eeva Snellmanin maalauksista, pienoisveistoksista ja esineinstallaatioista. Retrospektio on riemastuttava kurkistus Eeva Snellmanin assosiatiiviseen ajatteluun, leikilliseen oivallukseen ja tieteellistä rationaalisuutta pakenevaan viisauteen. Määrittelyjä karttava yhteiskuntataiteilija käy teoksissaan arastelematta keskustelua modernismin suurten ajattelijoiden kanssa. Teoksista voi tunnistaa viittauksia esimerkiksi Kasimir Malevitsiin, Joseph Beuysiin, Rudolf Steineriin ja Goetheen.
Snellmanin teokset ovat monitasoisia ja assosiatiivisia kudelmia, joissa Lapin lehmä, esoteerinen filosofia, Alvar Aalto, Lapin jätkä ja väinönputki saattavat muitta mutkitta päätyä yksiin. Taiteilija ihmettelee usein teoksissaan Lapin metamorfoosia maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta urbaaniksi matkailuteollisuudeksi ammentaen omista kokemuksistaan ja yhdistäen niitä arkkitehtien ja ajattelijoiden visioihin. Työskentelyn pohjalla on kunnioitus luonnon materiaaleja kohtaan: Hän hyödyntää usein oivaltavasti kasvien osia, kierrätysesineitä ja -materiaaleja, joista syntyy hänen käsissään herkkiä ja voimakkaita veistoksia.
Näyttelykokonaisuuden nimen Emuu viittaa itäsuomalaisiin ja karjalaisiin myyttisiin olentoihin, jotka ovat kaikkien olevaisten alkuvanhempia. Emuu on synnyttänyt tai luonut kaikki olevaiset, ja on siten antanut niille niiden elinvoiman ja minuuden siemenen ja on vastuussa niiden toiminnasta ja välisistä suhteista. Sana emuu on muunnos vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta ”emo”. Snellmanin ajattelussa meillä kaikilla, kivillä, kasveilla, eläimillä ja ihmisillä, on oma emuumme, sisäinen alkuäitimme.
Eeva Snellman (s. 1955) on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineinaan sosiologia ja aikuiskasvatus. Hänen väinönputkea käsittelevä pro gradu -työnsä Väinönputki oljenkortena julkaistiin Arktisen keskuksen julkaisusarjassa vuonna 1996. Lisäksi hän on opiskellut kuvataidetta Lapin yliopistossa ja Limingan taidekoulussa. Hän on toiminut erilaisissa aluekehittämiseen liittyvissä tehtävissä sekä työssään että vapaa-ajallaan, ja aluekehittämisen näkökulmasta häntä on erityisesti kiinnostunut Alvar Aallon perintö pohjoisessa. Hän on jo 20 vuoden ajan koonnut aikalaismuisteluita Alvar Aallon aluesuunnittelutoimiston ajoilta. Työn pohjalta on syntynyt muun muassa näyttely Aallon toisen puolison Elissa Aallon vaikutuksesta Lapissa. Aikalaismuisteluiden pohjalta on ilmestynyt kuvallinen tietoteos ”Tehtävä arkkitehtitoimistossa” (Väyläkustannus 2025).
