Sivellintaituri Einari Junttila 125 vuotta

Kittilän kanttorin poika Einari Junttila aloitti maalaamisen 1910-luvulla ja nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1930-luvulla. Häntä rohkaisivat varhaisvuosina muun muassa metsänhoitaja, eräkirjailija ja taiteilija A. E. Järvinen sekä tamperelainen taiteilija Gabriel Engberg. Heidän esimerkkinsä kautta Junttila perehtyi vesiväri- ja öljyvärimaalaukseen. Lyhyen Helsingin-kauden jälkeen hän palasi Kittilään, jossa hän yhdisti arkisen työn ja taiteen elättäen perheensä maatöillä ja omistautuen vapaahetkinään maalaamiselle. Maalaamisen palo oli niin suuri, että Junttila haki tarvikkeet Rovaniemeltä asti, joskus jopa kävellen.

Einari Junttilan läpimurto tapahtui 1930-luvun puolivälissä, kun hänen vesivärimaalauksiaan vietiin Saksaan. Hän osallistui Suomen kansallistaiteen näyttelyyn ja sai näyttelykutsun Helsingin Taidehalliin. Näyttelyn arvostelut olivat ylistäviä, ja niiden myötä hänen uransa vakiintui. Einari Junttilasta tuli menestyvä ammattitaiteilija ja hän pystyi elättämään perheensä taiteellaan.

Einari Junttila asui koko elämänsä Kittilässä. Hän pysyi uskollisena aiheilleen ja esitystavalleen maalaten tuhansia Kittilän lähiympäristöä kuvaavia teoksia. Hänen maisemamaalauksensa toivat pohjoisen valon tunnetuksi laajalti. Junttila oli myös aktiivinen Lapin taide-elämän kehittäjä: hän kuului toisen maailmansodan jälkeen perustettuun Lapin Taideseura Seitapiiriin ja hänen aloitteestaan perustettiin Taiteilijaseura Staalo. Junttilan rohkeus ryhtyä ammattitaiteilijaksi teki hänestä tärkeän esikuvan nuoremmalle taiteilijasukupolvelle.

Näyttely esittelee Einari Junttilan laajaa tuotantoa hänen pitkän uransa eri vaiheilta. Mukana on myös häntä taiteen pariin ohjanneita sekä Junttilan innoittamia että lähisuvun taiteilijoita. Teokset ovat Kemin taidemuseon, Rovaniemen taidemuseon ja Taidemuseo Einari Junttilan kokoelmista sekä lappilaisista yksityiskodeista. Näyttelyn kuraattorina toimii emerita professori Tuija Hautala-Hirvioja.