0

Tervetuloa Lumen maahan!

Rovaniemen taidemuseo järjestää yhdessä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) kanssa talvista luontoa ja elämää kuvaavan näyttelyn LUMEN MAA – Lumikuorrutteisesta talvi-idyllistä modernin talven kuvaukseen Rovaniemen taidemuseossa Korundissa 15.6.–21.10.2018.

Suomen keskeisimmät kuvataiteilijat kultakaudelta nykypäivään tuovat tässä näyttelyssä nähtäväksi ja koettavaksi suomalaista talvea siinä muodossa kuin se esiintyy taidesäätiöiden korkeatasoisissa taidekokoelmissa. Näyttelyssä on lähes 70 teosta 40 taiteilijalta.

– Minua on jo pitkään kiehtonut ajatus koota kesänäyttely joka kertoo suomalaisesta talvesta, tietynlaisena kontrastina ulkona vallitsevalle helteelle tai vaikka raikkaalle kesäsateelle. Täällä Lapissa kesä on lyhyt ja luminen vuodenaika hallitsee suurinta osaa vuodesta. Se näkyy myös matkailun sesonkiajoissa, jotka painottuvat tällä hetkellä selkeästi talveen. Näyttely voi tässä mielessä ärsyttää tai ainakin herättää kysymyksen, miksi yöttömästä yöstä nauttivia ihmisiä pitää muistuttaa lähestyvästä kaamoksesta, kertoo näyttelyn kuraattori, Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen.

Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Lapin yliopiston taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirviojan ja väitöskirjatutkija Jonna Katajamäen toimittama, runsaasti kuvitettu Lumen maa -julkaisu. Syys-lokakuussa on luvassa myös Talvi suomalaisessa kuvataiteessa -luentosarja, joka toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Tarkemmat tiedot oheisohjelmasta www.korundi.fi

Luminen talvi on kaunis

Vaikka historian tarinat pitivätkin pimeitä ja kylmiä paikkoja pahoina ja pelottavina, löysivät kultakauden taiteilijamme kuten Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Victor Westerholm ja Pekka Halonen talvesta suomalaisuuden aineksia – sitkeyttä ja selviytymistaitoja. Suomen asema sortovuosina sekä sen jälkeisinä vaikeina sota-aikoina herätti taiteilijat etsimään suomalaisuuden ydintä. Tähän viittaa myös Eero Järnefeltin maalaama Mannerheimin muotokuva vuodelta 1933, jossa marsalkka on asetettu seisomaan sodan runtelemaan talvimaisemaan. Toisaalta monen taiteilijan suosimaa lumen reunustamaa ja kuohuvaa Imatran koskea on luonnehdittu levottomien aikojen symboliksi.

Ulkoilmamaalauksesta oli 1800-luvun lopun Keski-Euroopassa tullut realismin sekä impressionismin myötä suosittu taiteen ilmaisumuoto ja kaikki suomen merkittävimmät kuvataiteilijat opiskelivat Pariisissa. Ulkoilmassa valon aikaansaama väri toistui paperilla tai kankaalla luonnollisimmalla tavalla. Niinpä suomalaiset taiteilijat hakeutuivat kohteidensa äärelle myös kylmissä talviolosuhteissa. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaati siis myös taiteilijalta sitä suomalaista sitkeyttä ja sinnikkyyttä mitä oli alettu pitää kansamme identiteettiin kuuluvana.

Etenkin 1900-luvulle tultaessa taiteilijat kiinnostuivat talvisen erämaan lisäksi talvitamineisiin pynttäytyneistä ihmisistä arkisissa toimissaan sekä kaupunkimaisemista rakennusryhmineen. Marcus Collin kuvasi räntäsateessa tarpovia kaupunkilaisia sekä kauppatorin vilkasta elämää.

Lumipeitteiset katot rytmittivät niin kaupunki- kuin kylämaisemiakin. Eero Nelimarkan maisemista tuli pohjalaisuuden kuvauksen symboli. Talvimaisemien hillitty valo, pelkistetty sommittelu ja matala horisontti kertoivat maalaiskylän talvisesta rauhasta. Myös Veikko Vionojan rauhalliset taloryhmät edustavat samaa pohjalista idylliä.

Toisenlaista, hieman rauhattomampaa talven kuvausta löydämme Yrjö Saarisen ja Tyko Sallisen tai vaikka Heikki Tuomelan tuotannosta. Ekspressionismi toi mukanaan voimakkaat väri- ja muotokontrastit. Lumen valo- ja varjokohdat eivät vaihtele enää tasaisen hillitysti, vaan voimalla, lähes aggressiivisesti. Myöhemmin talvi sai uudenlaisen ilmenemismuodon informalismista ja abstraktista taiteesta. Reidar Särestöniemi ei alun perin pitänyt talvesta. Hänelle valoton aika oli jopa pelottava ja hän matkusti mielellään kaamosta pakoon ulkomaille. Myöhemmässä tuotannossaan hän kuitenkin löysi talven valon ja huurrekoivikkojen kauneuden. Täysin abstrakteissa maalauksissa talvi esiintyy lähinnä tunnelmina ja ilmaisullisina lähtökohtina, kuten Marika Mäkelän maalauksessa Lumi ja Vihreä.

Näyttelyn vanhemmat maalaukset on poikkeuksetta maalattu Etelä-Suomessa. Onko ilmastonmuutos vaikuttamassa siihen, että Etelä-Suomessa asuvilla taiteilijoilla ei ole lumisia kohteita tarjolla siinä määrin kuin kultakauden taiteilijoilla oli? Vaikka viime talvi olikin myös etelässä poikkeuksellisen luminen, on se monena vuonna ollut varsin harvinaista. Niinpä taiteilijoiden onkin turvallisinta matkustettava Lappiin hankia kuvaamaan.

Lumi on taiteilijalle ihanteellinen kohde talven eri olosuhteiden kuvaamisessa. Valo heijastuu lumesta eri tavoin kylmässä pakkasessa, kirkkaassa kevätauringossa tai kaamoksen revontulten ja tähtitaivaan alla. Sininen hetki tai pilvinen talvipäivä haastavat taiteilijan löytämään omat vivahteensa talven kuvaamiseen. Valkoinen jumi heijastaa ympäristönsä värejä. Niinpä puhtaan valkoista pintaa lumisessa maisemassa harvoin ilmenee. Jos rauhassa katsoo, opettaa luminen maisema taiteilijan ja teoksen kokijan näkemään.

LUMEN MAA

Lumikuorrutteisesta talvi-idyllistä modernin talven kuvaukseen
15.6. – 21.10.2018
Rovaniemen taidemuseo | Korundi | Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi


Lisätietoja

Hilkka Liikkanen
hilkka.liikkanen (at) rovaniemi.fi,
+358 40 746 4233
Rovaniemen taidemuseo

Nina Zilliacus
nina.zilliacus (at) gyllenbergs.fi,
+358 400 832 428
Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry

Takaisin uutislistaukseen

Näitkö jo nämä?

icon

Psst… Miten asiointi sivuillamme sujuu? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään sivustoamme.

Osallistu kyselyyn