0

Nousu tuhkista - Aalto ja Rovaniemi sotien jälkeen

Rovaniemi kärsi pahoin toisessa maailmansodassa, kun noin 90 prosenttia silloisen keskustan rakennuksista tuhoutui vuonna 1944. Jälleenrakentaminen alkoi nopeasti tragedian jälkeen, ja sen suunnittelua johti Alvar Aalto, joka tunnetaan yhtenä Suomen eturivin arkkitehdeistä.

Poronsarvikaava

Rovaniemi on Lapin pääkaupunki, ja mikä olisikaan sopivampaa kuin tehdä sen asemakaava poron, alueen tunnusomaisen eläimen, muotoon? Aallon nerokas visio kietoo Rovaniemen keskustan poron pään sisään, ja Keskuskenttä on oivasti eläimen silmä. Pohjoiseen, länteen ja etelään vievät tiet muodostavat sarvet.

Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus

Aallon päätyö Rovaniemellä on kulttuuri- ja hallintokeskus – tunnetaan myös Aalto-keskuksena – jonka muodostavat Rovaniemen kaupungintalo (kuvassa), Rovaniemen kaupunginkirjasto ja kongressikeskus Lappia-talo, jossa toimii myös Rovaniemen teatteri.
Ensimmäisenä rakennettiin kirjasto vuonna 1968. Lappia-talo valmistui 1976, ja se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Kaupungintalon, joka valmistui vuonna 1986, suunnitelmat saattoi loppuun Aallon arkkitehtivaimo Elissa Aalto miehensä kuoleman jälkeen.

Aalto suunnitteli myös asuintaloja Rovaniemelle

Laajojen julkisrakennusprojektien lisäksi Alvar Aalto suunnitteli asuinrakennuksia Rovaniemelle. Korkalorinteen asuinalue koostuu rivi- ja kerrostaloista puistomaisessa miljöössä, ja sitä kutsutaan myös Rovaniemen Tapiolaksi. Rovaniemen keskustaan ja sen tuntumaan Aalto taas suunnitteli useita rakennuksia Ahon liikemiessuvulle osaksi tiiviimpää kaupunkiympäristöä.

Laajempi arkkitehtirintama

Rovaniemen arkkitehtuurissa keskeistä roolia on näytellyt myös Aallon aikalainen Ferdinand Salokangas, joka suunnitteli useita kaupungin asuin- ja hallintorakennuksia. Niistä tunnetuimmat ovat Rovaniemen paloasema ja Rovaniemen kauppalan toimitalo (kuvassa), joka on nykyisin remontoitu Arctic Light Hoteliksi.

Arktikum - arktisen ruumiillistuma

Yksi Rovaniemen tunnistettavimmista rakennuksista on museo ja tiedekeskus Arktikum, joka avattiin yleisölle 6. joulukuuta 1992, Suomen itsenäisyyden 75-vuotispäivänä. Rakennuksen suunnitteli tanskalainen arkkitehtiryhmä Birch-Bonderup & Thorup-Waade, ja sen tunnusomainen lasiputki kuvaa pohjoisen jäätynyttä sormea, joka myös osoittaa kyseiseen ilmansuuntaan.

Korundi - postiautovarikosta kultturitaloksi

Yksi harvoista Rovaniemen rakennuksista, joka ei tuhoutunut toisessa maailmansodassa, on vuonna 1933 rakennettu postiautovarikko. Vuosikymmenten varrella vanha punatiilirakennus on ollut monenlaisessa käytössä, kunnes se vuonna 1986 remontoitiin Kulttuuritalo Korundiksi. Korundin suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa, ja sen tiloissa toimivat Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri.

Pilke - puurakentamista parhaimmillaan

Metsähallituksen omistama ja operoima Tiedekeskus Pilke on rakennettu kokonaan puusta. Vuonna 2011 yleisölle avattu rakennus edustaa Metsähallituksen ympäristölinjauksia ja sen rakennusmateriaalit ovat 90-prosenttisesti kotimaasta. Pilkkeen suunnitteli puurakennuksiin erikoistunut arkkitehtistudio APRT, lähtökohtinaan kestävä kehitys, luonnonvalo sekä ympäröivät joki- ja vaaramaisemat.

Jätkänkynttiläsilta - nykyisen Rovaniemen ikoni

Rovaniemen tunnetuin maamerkki nykypäivänä on Jätkänkynttiläsilta, joka avattiin liikenteelle 1989. 320-metrinen silta yhdistää Ounasvaaran ja kaupungin keskustan. Jätkänkynttilä saa nimensä ja muotonsa tukkijätkien veistämästä kelopuusoihdusta, joka on viittaus Rovaniemen pitkään uittoperinteeseen.

Tutustu Rovaniemen arkkitehtuuriin

Rovaniemen olennaisimmat arkkitehtuurikohteet sijaitsevat lähellä toisiaan ja ovat kierrettävissä kävellen parissa tunnissa. Jopa poronsarvikaavan ääriviivat voi tietyssä määrin kävellä. Omatoimisille kävelykierroksille saa hyviä vinkkejä Rovaniemen matkailuneuvonnasta, joka sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa Lordin aukiolla.