|
Rovaniemellä on vilkas ja värikäs menneisyys, jossa
päällimmäisiksi nousevat keskeinen sijainti Lapissa, uitto-
perinne ja sotien vaikutus. Rovaniemi on aina ollut
kohtaamispaikka arktisen alueen ja etelän välillä.
Jääpeitteen alta vapauteen
Rovaniemi vapautui mannerjäätikön alta 9000 vuotta sitten,
mutta alue jäi kuitenkin veden alle - vain nykyiset korkeim-
mat vaarat ovat näkyneet saarina. Nykyinen keskusta
on paljastunut veden alta 7000 vuotta sitten
Ensimmäiset asukkaat
Kaupungin ympäristöstä, lähinnä Kemijoen varsilta, on
löytynyt viitteitä asutuksesta 8000 vuoden takaa.
Lappalaisten eli nykyisten saamelaisten asutus on alkanut
monin paikoin jo esihistoriallisella ajalla ja Rovaniemen
seudulla on asunut saamelaisia vielä 1700-luvulla, ennen
heidän siirtymistään pohjoisemmaksi. Seurauksena tästä
saamenkielinen paikannimistö on vakiintunut suomen-
kielistenkin käyttöön. Myös Rovaniemi -nimi on saamelaista
alkuperää, sillä saamenkielen sana roavve tarkoittaa metsää
kasvavaa harjua tai vaaraa tai paikkaa, missä joskus on ollut
metsäpalo. Sana rova puolestaan on yleinen pohjois-
suomalaisissa murteissa, joissa se tarkoittaa kiviröykkiötä
tai kivikkoa.
Kiinteä talonpoikaisasutus on alkanut 1100–1200-luvulla.
Uudisasukkaina Rovaniemelle tuli pääasiassa hämäläisiä,
mutta myös suomalaisia, varsinaissuomalaisia, karjalaisia,
vienalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, kainuulaisia ja saksalaisia.
Tästä seikasta johtuen Rovaniemen alueen murre on
monipuolinen sekoitus eri murteita ja jopa eri kieliä.
Pohjoisen markkinapaikka
Rovaniemi tuli omaksi kirkonkyläkseen 1875, jolloin elämä
alkoi vilkastua ja kaupankäynti lisääntyä. Tästä alkoi kehittyä
kahden joen risteyksessä sijaitseva kohtaus- ja kauppa-
paikka. Vuonna 1880 kirkonkylä sai markkinaoikeudet ja
jo vuosisadan vaihteessa markkinat olivat tärkeä kaupallinen
tapahtuma, jonne väkeä saapui ympäri Suomea ja aina
naapurivaltioista saakka. Ympäri kylänraitteja sijaitsevissa
kojuissa turkikset ja muut tavarat vaihtoivat vilkkaasti
omistajaa ja lähes jokainen talo majoitti markkinavieraita.
Jo tuolta ajalta on siis peräisin Rovaniemen maine vieraiden
vastaanottajana ja majoittajana. Markkinoiden lisäksi
Rovaniemi on ollut Lapin suursavotoiden seurauksena
puutavarakaupan keskus.
Uitot ja tukkilaiset
Tukkilais- ja uittoperinne elää vahvana Rovaniemellä muun
muassa legendaksi muodostuneiden Nätti-Jussin tarinoiden
muodossa (lue lisää: Tarinat). Rovaniemellä suursavotoiden
seurauksena liikkui paljon pohjoisen savottamiehiä - joko
menossa tai tulossa. Keväällä jokien vapautuessa alettiin
savotoilta uittaa tukkeja jokia pitkin etelän höyrysahoille.
Uitot olivat siis suuri osa myös Rovaniemen kirkonkylän
elämää.
Kaupunkielämää
Rovaniemeä haaveiltiin kaupungiksi jo 1900-luvun vaihteessa,
mutta kaupunginoikeudet se sai vasta vuonna 1960.
Rautatien valmistuminen 1909 toi Rovaniemelle lisää väkeä,
joita paikalliset alkoivat kutsua ”junantuomiksi”.
Sotien vaikutus
Toinen maailmansota toi kuitenkin tullessaan totaalisen
tuhon, sillä Rovaniemeltä ja muualta Lapista lähtiessään
saksalaiset sotilaat polttivat ja tuhosivat lähes kaiken tielleen
osuvan. Rovaniemen kauppalaan jäi pystyyn vain 17
rakennusta.
Sotien jälkeen asukkaat palasivat täysin tuhoutuneeseen
kaupunkiin, mutta eivät lannistuneet, vaan aloittivat vilkkaan
jälleenrakennuksen. Tässä mukana oli myös maamme
tunnetuin arkkitehti Alvar Aalto, josta muistona Rovaniemellä
voi nähdä useita hänen suunnittelemiaan rakennuksia ja jopa
kaupungin asemakaava on Aallon kynän jälkiä.
Takaisin
|
|